LoSB        14+15+31=60

T. Oilers    19+16+13=48

 

LoSB/ Pauliina Pekki    6+5+4=15

Team Oilers               1+3+4=8

 

 

Aamulla saavutettu taisteluvoitto sarjakärjestä, edessä ennalta vaikeaksi LoSB:lle aiemminkin tiedetty sarjajumbo Team Oilers. Oilers tiedettiin fyysiseksi, peliä rikkomaan pyrkiväksi joukkueeksi, jolle ei sovi antaa aikaa eikä tilaa. Aiemmat kohtaamisista toinen oli päättynyt LoSB:n voittoon ja toinen tasapeliin.

 

 

Ottelun alkuminuutit näyttivät, mitä tuleman piti. Espoolaiset karvasivat aggressiivisesti korkealta, pyrkien painostamaan lohjalaisten puolustajia virheisiin omassa päässään. Ensimmäisen kerran Oilers onnistui tässä ajassa 2.39, kun lohjalaiset antoivat huolimattoman avauksen omassa päässään, joka päätyi Oilers-hyökkääjälle ja hänen kauttaan LoSB:n maaliin. Ensimmäinen erä oli espoolaisten ja tauolle siirryttiin 0-1 lukemista.
 
Toiseen erään LoSB pyrki lisäämään liikettä ja rohkaisi pelaajia haastamaan hitaampia espoolaispelaajia kaksinkamppailuihin. Tämä näyttikin ensin tuottavan tulosta, kun Jonna Dahlman laukoi ruuhkan läpi pallon maaliin Henna Savilammen syötöstä tasoittaen ottelun lukemiin 1-1.
 
Valitettavasti, lohjalaisten riemua kesti vajaat kuusi minuuttia, sillä Oilers siirtyi 1-2 johtoon ajassa 26.10, kun LoSB-puolustukselle tuli omassa päässään lievä paniikki tilanne, joka pyrittiin purkamaan pitkällä pallolla laitaan. Purun jälkitilanteesta pallo päätyi takaisin lohjalaisten puolustusalueelle ja laitaan, josta Kati Männistö laukoi espolaiset siis johtoon. Toinen erä oli ensimmäistä tasaisempi, mutta mailaviidakosta ei vaan ollut läpi mentävissä. LoSB muuten onnistui vielä kertaalleen maalinteossa, mutta vapaalyönnistä syntynyt maali hylättiin aiheellisesti, lohjalaisten pelattua pallon kahdesti peräkkäin saman pelaajan toimesta vapaalyöntiä annettaessa.
 
Päätöserä oli laukausten valossa ylivoimaista viininpunaisten hallintaa. LoSB voitti erän laukaukset 31-13.
 
Kellot pysähtyivät päätöserässä ensimmäisen kerran aikaan 33.54, kun epäselvän "maalinedushässäkän" jälkeen Oilers onnistui huitomaan lohjalaisten säärien ja reisien lisäksi myös palloa ja vieläpä verkon perukoille. Oilers 1-3 johtoon.
 
Kavennus syntyi ajassa 35.44, kun Henna Savilampi löysi upealla takakulmalle suuntauneella lujalla maasyötöllään Saila Roineen, joka laukoi 2-3 kavennusmaalin ja tarjosi LoSB:lle vielä saumaa tavoittaa espoolaiset.
 
Ottelun viimeinen maali nähtiin vajaa minuutti myöhemmin, kun Oilers-hyökkäys laukoi pallon etukulmasta maalivahdin lievän sijoittumisvirheen seurauksena maaliin, voittolukemat 2-4 espoolaisille.
 
Viimeisen maalin jälkeen, LoSB painosti viimeiset kymmenkunta minuuttia vimmatusti Oilers-maalia, mutta jos valtaosa laukauksista päätyy päin espoolaisten muodostamaa kurinalaista sumppua tai suuntautuu taivaaseen, tuloksena erästä on 31 laukausta, joista viisi kohti maalia ja yksi maaliin asti.

 

 

Poissaolleita pelaajia oltaisiin kipeästi kaivattu. Joukkueen kapea materiaali ja flunssa-aalto koitui osaltaan LoSB:n kohtaloksi tässä ottelussa. Kuitenkin, paikalle päässeet pelaajat taistelivat viimeiseen naiseen. Kaikki kunnia taistelutahdosta jokaiselle paikallaolleelle pelaajallemme.
 
Henkistä kanttia vaativissa peleissä, kuten tällaisessa, joukkueemme nuoruus ja kokemustaso ovat toistaiseksi vielä heikkoutemme. Valitettavan monella pelaajalla oli ajoittain näkyvissä turhaa hermoilua ja jopa rumaa jälkipeliä, joka johtui turhautumisesta omiin ja joukkueen otteisiin sekä viimeiseen aiheeseen, mistä aion itkeä, kuten keskustelupalstalla lupasin.
 
Tuomarit eivät ratkaisseet peliä. Raitapaidat eivät tässäkään ottelussa tehneet yhtään maalia, mutta...
 
Kun tuomarilinja on, sanoisinko, "erittäin salliva" erityisesti sitomisen ja mailankäytön suhteen, LoSB ei kykene pelaamaan tuomarien salliman linjan puitteissa. Koska joukkueemme on fyysisesti kenties pienin koko lohkossa ja joukkueen peliä ei pyritäkään perustamaan rikkomiseen, vaan pallon nopeaan liikuttamiseen, me häviämme näitä otteluita. Tänään ja aiemminkin tällä kaudella.
 
Tämä on toki joukkueen heikkous ja ongelma. Jokaisen joukkueen tulisi kyetä pelaamaan tuomarilinjan puitteissa. Voidaan silti lopuksi esittää kysymys, pitäisikö valmennuksen kannustaa pelaajiaan pelaamaan ns. "linjan mukaan" vaiko vain herrasmiesmäisesti rauhoitella pelaajiaan todeten "tuomarit päättävät mikä on oikein ja mikä väärin", "ei kannata hermostua". Joskus on vaikea olla närkästymättä, etenkin silloin, jos katsoo oman joukkueensa kokevan vääryyttä. Tai toisaalta silloin, kun otteiden siistinä ja rehtinä pysymiseksi, omilta ja/tai vastustajalta pitäisi pelaajia jäähylle laittaa miettimään hetkeksi tekemisiään.

 
-Tommi