"Kentälliset"

 

1. Kähkönen-Kilpiäinen-T.Mäkelä

Leppänen-Kaukojärvi

2.Eskola-Moilanen-Österman

Ilves-(Leppänen/Kaukojärvi)

Enempää ei sitten matkassa ollutkaan. 

 

Torjunnat:

LoSB:8+8+8=24

Classic:2+4+4=10

Laukaukset:

LoSB:14+16+12=42

Classic:33+29+30=92 

 

 

Tampereelle kasaan saatiin yhdeksän kenttäpelaajaa joista Taru, Mari ja Susanna olivat enemmän ja vähemmän puolikuntoisia. Ella oli myös kokoonpanossa mutta polvea päätettiin säästellä viimeiseen sarjaotteluun. Classicin vieraaksi matkaaminen on aina niin mielenkiintoista kun ei tiedä ketä sieltä vastaan asettuu. Edellisen päivän tulos Classic-KrP ottelusta myös noteerattiin, harvemmin sarjakolmoselle tehdään seitsemäntoista maalia omiin. Taktiikoita rakennettiin erilaisia ja eri ketjuja vastaan mutta alkulämmittelyssä selvisi Classicin saaneen kasaan reilu kolme täyttä kentällistä niin nämä unohdettiin ja päätettiin pelata kilpikonnaa ja iskeä paikoista vastaiskuilla. Oli selvää, että jalat loppuisivat kuitenkin jossain vaiheessa jos lähdettäisiin alusta asti juoksemaan kilpaa täyttä rosteria vastaan. Yhdeksästä pelaajasta viisi oli puolustajia joten Mari ja Neea pelasivat hyökkääjinä, Mari vasemmalla ja Neea "tutulla paikalla" kärkenä.

 

 

Ensimmäisen erän alku oli hakemista ja odoteltiin koska vastustajan "tähtikentällinen" astelisi laatikkoon, muutama vaihto heitä vastaan kestettiinkin kunnes Jenni Nikkanen rokotti kasvattajaseuraansa vaparin jälkitilanteesta viininpunaisen puolustuksen ihmetellessä. Tässä vaiheessa oli jo huomattu ettei nuo kaksi muutakaan kentällistä hassumpia ole. Etenkin nro 44, Kiira Joki teki vaikutuksen otteillaan meidän valmennukseen. Erä jatkui meidän puolustaessa ja Classicin hallitessa palloa. Ennen taukoa kolisi omissa vielä kahdesti, nämäkin annettiin tehdä aika helpolla tavalla. Myös meillä oli omat paikkamme iskeä mutta tällä kertaa osumat jäivät haaveeksi.

 

Toisen erän ensimmäinen kymmenminuuttinen menee kategoriaan "ei jäänyt lapsille kerrottavaa", niin unessa oltiin. Merkkauspeli oli aivan kateissa, pelaajat keskittyivät ohjaamaan toisiaan ja oma pelaaja unohtui turhan usein. Tosin tehtävä oli aika vaikea Tamperelaisten pyörittäessä hullun lailla paikanvaihtorulettiaan meidän päässä. Mukaan mahtui myös muutama todella komea osuma, ilmeisesti kaveri on joskus aikaisemminkin löytynyt tuolta takatolpalta. Tätä seurannut kymmenminuuttinen oli vastakohta edelliselle, me teimme muutaman komean maalin ja vastustaja pidettiin nollilla hienolla merkkauspelillä.

 

Kolmanteen lähdettiin pelaamaan hyvää erää ja varjelemaan maalieroa joka tulisi olemaan elintärkeä karsintaa ajatellen. Classic rankaisi neljästi, me teimme vastaavasti yhden. Mukaan mahtui myös Henna-Riikan komea kärkkäri Jennin längistä, ilmeisesti Hyvinkäällä on tullut pelattua jonkin sortin mimmiliigaa. Harmi vaan, että paukahti omiin.

 

 

Ottelun jälkeen tunnelma oli kaksijakoinen, kaksitoista päästettyä ei ole kovin mairitteleva lukema. Toisaalta ottelussa oli myös hyviä hetkiä ja onnistuneita suorituksia meidänkin osalta. Oman pään pelaaminen oli ajoittain hirveää katsottavaa ja toisinaan toimi kuin kello. Tämä ailahtelevuus kun saadaan pois niin voidaan haastaa tämän tason joukkueita huomattavasti paremmin. Tällaista joukkuetta vastaan kun merkkaaminen unohtuu hetkeksi niin valmentajan sydän lyö hetken tyhjää, voin nimittäin kertoa. Täytyy silti muistaa myös lähtökohdat, mukana yhdeksän pelaaja ja vastassa valehtelematta vieläkin suomen parhaita pelaajia joten täysi tunnustus jokaiselle hienosta taistelusta!!

 

Homma jatkuu meidän osalta lauantaina kuoleman ottelussa FBT Karhuja vastaan. Karhut on äitynyt hurjaan vireeseen ja matkalla on kaatunut mm. sarjakärki SPV joten helppo iltama ei ole edessä. Tilannetta ei myöskään helpota kokoonpanohuolet, niillä mennään ketä kasassa on kun mistään ei lisää saada. Pelissä on paikka liigakarsintaan, tappiolla todennäköisesti pudotaan jo viidenneksi ja tämä sijoitus ei missään nimessä tyydytä hienosti menneen alkukauden jälkeen. Parit reenit alle ja RAUMALLE kaatamaan Karhut, mikähän noita Porilaisia vaivaa..

 

 

          -MIKKO-